Etusivu > Uutiset > Sisältö

Useita kysymyksiä on otettava huomioon laboratoriosuunnittelussa

Apr 08, 2018

1. Laboratorioalue ja välineiden sijoittaminen

Ennen laboratorion rakentamista laitteen asento olisi määritettävä laboratorion työn prosessin mukaan, ja laitteen virransyöttö ja veden syöttö- ja viemäriverkkoasema olisi suunniteltava. Kunkin alueen vaatima pinta-ala määräytyy instrumenttien määrän ja niiden paikkojen perusteella ja tilaa käytetään tehokkaasti laboratorioiden erottamiseen. Laite on sijoitettava työskentelyn mukavuuteen ottaen samalla huomioon maadoitusongelma. Laitteen valmistajan on annettava instrumentin painotiedot ja otettava yhteyttä rakennusinsinööriin. Tämän huoneen laitteiden hankintatarjous on saatu päätökseen ennen laboratorion suunnittelua ja rakentamista. Jokaisen instrumentin ulkoasu on tarkka ja tarkka. Maadoittamat virtajohto, verkkokaapeli ja vesijohto ja viemäriputki ovat erittäin lyhyitä, mikä säästää tilaa turvallisuuden ja kauneuden kannalta.

2. Laboratorion tehosuunnittelu

On suositeltavaa, että laboratoriot varustetaan suuritehoisilla keskeytymättömillä teholähteillä kaikkien laboratoriolaitteiden suojaamiseksi. Jokainen laite on erikseen tehonsäätöinen, vaikeasti ylläpidettävä ja tilaa vievä. Laboratoriolaitteiden tilan mukaan määritetään keskeytymättömän virransyötön teho ja nykyiset parametrit. On huomattava, että keskeytymättömän virransyötön valinnassa olisi varattava riittävästi tilaa laboratorion kehittämiselle. On suositeltavaa, että kuormitusteho on yli kaksi kertaa nykyisen instrumentin kokonaisteho. Sähköpistoke voidaan suunnitella tarvittaessa seinälle tai maahan. Sähköpistokkeen pinnalla pitäisi olla tietynasteinen vedenpitävä. Sähköpistokkeen aseman pitäisi olla lähellä moottorikäyttöistä laitetta, ja maaperäjälkiä on pienennettävä laboratorion tekemiseksi siistiksi. Koska keskeytymättömän virtalähteen lämpöhäviöt ja melutaso, laboratorio aikoo perustaa itsenäisen virtalähteen takana ja asentaa ilmastointilaitteen huoneeseen.

3. Onko laboratorion puhdistettava ja puhdistettava luokka

Ennen laboratorion rakentamista bioturvallisuusarviointi on suoritettava mikrobiologisten ja biolääketieteellisten laboratorioiden bioturvallisuutta koskevien yleisten ohjeiden, GB 19489-2008 laboratorioturvallisuuden yleisten vaatimusten ja patogeenisten mikro-organismien laboratorion bioturvallisuuden hallinnasta annettujen asetusten (asetus nro Valtioneuvoston 424 §) sen määrittämiseksi, onko laboratorio tarvitsee puhdistus- ja puhdistustasoja. Laboratorion arviointitulokset viittaavat siihen, että automaattisten laboratorioiden suoja ei saa olla alempia kuin BSL-2-laboratorion vaatimukset. Varsinaisessa suunnittelussa laboratorion indikaattorit ovat täysin BSL-2-laboratorioiden vaatimusten mukaisia, mukaan lukien selkeä tunnistus, itsenäiset pukuhuoneet ja itsenäiset varastot. Varustettu silmäsuihkulla, autoklaavilla ja hätätavoilla.

Lisäksi suunnittelussa viitattiin eräisiin BSL-3-laboratoriokokonaisuuden vaatimuksiin. Lattian korkeus on vähintään 2,6 m, kanavan nettoleveys laboratoriossa on vähintään 1,5 m ja oven leveys vähintään 1 m. Samanaikaisesti oven korkeuden ja leveyden tulisi olla tarkoituksenmukaista välineiden kuljetuksessa laboratoriossa. Laboratorion loppuunsaattamisen jälkeen kulunvalvontajärjestelmä, ilmanvaihtotaajuus ja lämpötila Jotkut indikaattorit, kuten kosteuden säätö, saavuttivat BSL-3-laboratorion tason.

4. Laboratorion vesihuolto ja vedenpoisto

Puhtaan veden määrän ja kaikkien laitteiden täyden kuormituksen edellyttämän laadun mukaan on määritettävä asianmukaiset vesilaitteet, ja varatun laitteen vesikäsittelykapasiteettiin on varattava riittävästi tilaa. Tässä huoneen suunnittelussa eniten meluisa ilmapumppu (tuottaa kaasupainetta automaatiokokoonpanolinjalle) ja puhdasta vedenkäsittelylaitetta sijoitetaan keskuslaboratorion takaosan itsenäiseen vesikonehuoneeseen. Puhtaan vesimittarin vuotamaton putki on suoraan kytketty laboratorion tyhjennysjärjestelmään ja se sijaitsee laitteistossa. Imupumppu on asetettu sisälle helpottamaan tietyn vuotoa. Lisäksi laboratoriovälineen akselille asetetaan kaksi syvennystä, ja kaikki viemäröinti- ja viemäriputket asetetaan maan alle.

5. Laboratorion valaistus ja kohinanvaihdon suunnittelu

Bioturvallisuuden laboratorion rakennusteknisten teknisten eritelmien mukaan BSL-2-laboratorion valaistus ei saa olla alle 300 luxia ja melun ei tulisi ylittää 68 dB. Ennen laboratorion sisustusta laboratorion valaistusvaatimukset esitettiin rakennusosapuolelle. Laboratorion peruskorjaamisen jälkeen valaistus mitattiin. Moottoritilan valaistus oli noin 285-319 luxia ja ydintyötilan valaistus oli noin 375-384 luxia, mikä periaatteessa vastaa BSL-2-laboratoriota. Rakennusstandardit. Riippumattoman vesivoiman kaltaisten toimenpiteiden jälkeen laboratoriossa oleva ympäristömelu on vähentynyt merkittävästi varsinkin suhteellisen itsenäisessä ydintyöpaikassa, ja desibelin numero on periaatteessa sama kuin yleinen konsultointihuone.

6. Laboratoriolämpötila ja kosteusvaatimukset

Katso käyttöohjeet eri laitteiden lämpötila- ja kosteusvaatimusten laskemiseksi automaattisissa laboratorioissa. Jos erityisiä laitteita ei tarvita, kliiniset laboratoriotestauslaitteet edellyttävät, että lämpötila on yleensä 18-30 ° C, kosteus 20-80% ja puhdistuslaboratorion ilmastointijärjestelmä voi täysin täyttää vaatimukset. Laboratoriolämpötilaa voidaan säätää noin 24 ° C: ssa ja kosteus 30-45%.

7. Viestintärajapinta

Laboratoriossa tulisi tarvittaessa varata riittävä puhelinliityntä, LAN-liitännät ja Internet-rajapinnat. Automaattinen kokoonpanoverkkoyhteys on monimutkainen. Ennen asennusta on syytä keskustella huolella valmistajan insinöörien kanssa verkkorajapinnan tarkan sijainnin määrittämiseksi. Kun asennus on valmis, kampa liitäntäkaapeli pitämään lab puhtaana ja kauniina.

8. Valmistelutöiden suorittaminen laboratoriossa

Automaattisen laboratorion perustaminen on järjestelmällinen hanke. Laitteistokokonaisuuden lisäksi niihin liittyvät valmisteet on valmistettava ennen laboratorion kokoonpanolinjaa, kuten LIS: n soveltamista ja parantamista, LIS: n ja sairaalan tietojärjestelmän (HIS) välistä yhteyttä sekä viivakoodeja. Standardoinnin painaminen ja liittäminen, laitteiden kaksisuuntainen siirto, henkilöstön koulutus jne.